Miksi Euroopassa on nyt arktinen säätila?

Eurooppa on ollut tällä viikolla kovin kylmä; Lontoossa mitattiin -6 ℃ ja Berliinissä -14 ℃. Britanniassa satoi lunta jopa 40 cm ja Roomassakin 5-15 cm.

 

   Kuvan lähde: cci-reanalyzer.org

Tämä kylmä sää liittyy viime vuosien lämpenemiseen pohjoisnapaa ympäröivällä arktisella alueella.

Arktinen alue on ollut epätavallisen lämmin vuoden 2018 alusta lähtien. Tällä viikolla lämpötilat ovat olleet jopa 20 ℃ normaalia korkeammat. Esim. Pohjois-Grönlannissa kirjattiin kaamoksesta huolimatta 6,1 ℃:n lukemat 25. helmikuuta, vaikka tyypillisesti tähän aikaan vuodesta lämpötilat liikkuvat -30 ℃:een tuntumassa.

 

 

 

 Kuvan lähde: sites.uci.edu

Kylmä sää johtuu polaaripyörteen heikkemisestä

Molempien napa-alueiden ylemmässä ilmakehässä vallitsevina esiintyviä matalapaineen alueita kutsutaan polaaripyörteiksi. (Tarkennuksena että troposfäärissä ja ylempänä stratosfäärissä on erilliset pyörteet, ja tässä puhutaan nimenomaan herkemmin vaihtelevasta stratosfäärin pyörteestä.) Polaaripyörteissä voimakkaat tuulet kiertävät vastapäivään ja pitävät kylmät ilmamassat napa-alueiden tuntumassa. Mutta tämän vuoden helmikuun puolivälissä pohjoinen polaaripyörre heikkeni, käytännössä sen katsotaan jopa jakautuneen kahdeksi pyörteeksi Euroopan/Siperian ja Pohjois-Amerikan ylle. Kylmän ilman ”pullahtelut” ulos ajoittain heikentyneestä pyörteestä eivät ole poikkeuksellisia, mutta tämän talven tapahtuma on voimakkain sitten vuoden 1980.

Jäämeren lämpeminen heikentää polaaripyörrettä

Tällä hetkellä aktisen merijään laajuus on yli 1,2 miljoonaa km2 alle 1981-2010 keskiarvon; merijäätä on vähemmän kuin kertaakaan aiemmin tähän aikaan talvea koko mittaushistorian aikana. Tämä talvi seuraa viime vuosien 2015-2017 ennätyksellisen alhaista merijään laajuuden trendiä.

 Kuvan lähde: sites.uci.edu

Arktisen alueen nykyiset lämmenneet olosuhteet vaikuttavat merijäähän ympäri vuoden. Merijää kasvaa talvella, mutta lämpimät lämpötilat hidastavat merijään kasvua. Avoin, jäätön meri vapauttaa ylimääräisen lämmön ilmakehään talvellakin. Merijää sulaa kesäisin, ja sitä helpommin, mitä ohuemmaksi se on talvella jäänyt. Pienentyneen jääpeitteen ansiosta Jäämeri lämpenee, ja vapauttaa enemmän lämpöä ilmakehään.

Polaaripyörrettä ohjaavat lämpötilaerot lämpimän keskileveyden ja kylmän arktisen alueen välillä. Kun Jäämeri ja arktisen alueen ilmakehä nyt lämpenevät, nuo em. lämpötilaerot pienenevät ja voivat aiheuttaa häiriöitä polaaripyörteeseen.

Onko polaaripyörre muuttumassa?

Jotkut tutkimukset osoittavat, että ilmaston lämpenemisen seurauksena polaaripyörteestä on tullut ”aaltoilevampi” johtaen entistä useammin nyt nähdyn kaltaiseen polaaristen ilmamassojen tunkeutumiseen etelään ja vastaavasti lämpimän ilman tunkeutumiseen arktiselle alueelle. Tästä ei ole kuitenkaan tutkijapiireissä vielä yksimielisyyttä, toisin kuin siitä, että kun nykyinen lämpemiskehitys tekee Euroopankin kylmistä ajanjaksoista vähemmän todennäköisiä, se myös tekee arktisten alueiden lämpöpiikeistä todennä-köisempiä, ellei sitten arktisen alueen lämpeneminen johda olennaiseen muutokseen ilmakehän dynamiikassa.

Joka tapauksessa, tämä tällä kertaa suomalaisiakin koskettanut ilmiö kertoo ilmaston lämpenemisen aiheuttamien äärisääilmiöiden lisääntymisestä.

Missä on Jäämeri?

Pohjois-Norjassa työskentelevänä meritutkijana minua vaivaa "Jäämeri" termin virheellinen käyttö suomalaisessa mediassa. Esimerkiksi Suomen säätiedotuksissa mainitaan säännöllisesti, että pohjoisesta tullessaan ilmamassat tulevat Jäämereltä ja samallla näytetään Norjan rannikkoa. Myös Norjassa käyvät turistit ihastelevat 'Jäämerta' - jotkut jopa kehuvat uineensa siinä. 

Norjanmeri (Norske havet, the Norwegian Sea) on tuon merialueen oikea nimi.
 
Muutenkin terminä 'Jäämeri' on outo, sillä Norjan rannikolla meri ei koskaan jäädy (lukuunottamatta joitakin matalia lahtia, joissa suolapitoisuus on usein pieni mantereelta tulevien purojen ja jokien takia). Ennemminkin voisi sanoa, että Itämeri on 'jäämeri', sillä sehän jäätyy joka talvi. Vuoden keskiarvolla mitattuna, meri Helsingin edustalla on kylmempi kuin Pohjois-Norjassa.

Golfvirrasta erkautuva Pohjois-Atlantin virta pitää Norjan rannikon suhteellisen lämpimänä talvellakin lämmittäen koko Fennoskandiaa. Tuon saman virtauksen aiheuttama merellinen ilmasto on myös syynä Pohjois-Norjan rannikon suhteellisin leutoihin talviin (esim. Tromssan kylmyysennätys on vain -20 C) ja viileisiin kesiin. Tromssassa, merivesi on talvella kylmimmillän keskimäärin noin kuusiasteista ja lämpimimmillän elokuussa noin 12 asteista.

Kansainvälisen määritelmän mukaan, the Arctic Ocean (Jäämeri), kattaa merialueen joka voi jäätyä talvisin (merijään maksimilaajuus). Pohjois-Norjan rannikolla Jäämeri sijaitsee Nordkapista itään sijaitsevalla merialueella. Lähes koko Norjan rannikko kuuluu siis Norjanmereen, se ei ole Jäämerta.